{"id":151,"date":"2022-01-14T20:22:14","date_gmt":"2022-01-14T20:22:14","guid":{"rendered":"https:\/\/xn--amerikankpikettuterrieri-ybca20c.fi\/?page_id=151"},"modified":"2023-10-06T18:25:31","modified_gmt":"2023-10-06T16:25:31","slug":"sairaudet","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/xn--amerikankpikettuterrieri-ybca20c.fi\/index.php\/sairaudet\/","title":{"rendered":"Sairaudet"},"content":{"rendered":"\n

Amerikank\u00e4\u00e4pi\u00f6kettuterriereill\u00e4 esiintyy jonkin verran autoimmuunisairauksia, atopiaa ja allergioita, suolisto-ongelmia sek\u00e4 purentavirheit\u00e4 ja hammaspuutoksia. Lis\u00e4\u00e4 amerikank\u00e4\u00e4pi\u00f6kettuterriereiden hampaista voit lukea t\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/a> Yleisesti ottaen amerikank\u00e4\u00e4pi\u00f6kettuterrieri on kuitenkin terve rotu. Yksitt\u00e4isi\u00e4 tapauksia saattaa olla, mutta tarkkaa tilastotietoa rodun terveydest\u00e4 ei viel\u00e4 ole saatavilla, kun koirien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on Suomessa varsin pieni. Mik\u00e4li omistat amerikank\u00e4\u00e4pi\u00f6kettuterrierin, niin olisimme kiitollisia vastauksestasi rodun terveys- ja luonnekyselyyn.<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Geenitestit<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Perinn\u00f6llisten sairauksien osalta olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jalostuksessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t koirat geenitestattaisiin.<\/mark> Rodulla geenitestit tehd\u00e4\u00e4n seuraavien sairauksien osalta: <\/mark>

–<\/mark> Primaari linssiluksaatio (PLL)
– Kilpirauhasen vajaatoiminta (CHG) <\/mark>
– Degeneratiivinen Myelopatia (DM)<\/mark>
– Hyperurikosuria (SLC)<\/mark>
– Spinocerebellaarinen ataksia (SCA)<\/p>\n\n\n\n

Geenitestej\u00e4 tekee esimerkiksi Laboklin.<\/a><\/mark><\/p>\n\n\n\n

Suurimpaan osaan perinn\u00f6llisist\u00e4 sairauksista ei valitettavasti ole geenitesti\u00e4 ollenkaan. Perinn\u00f6llist\u00e4 sairautta kantavien koirien el\u00e4m\u00e4st\u00e4 voi lukea lis\u00e4\u00e4 Liin<\/a> ja Polan<\/a> omistajien kertomana, joiden tapaukset ovat valitettavia sek\u00e4 harvinaisia.<\/mark>
<\/p>\n\n\n\n


<\/p>\n\n\n\n

Yleisimm\u00e4t perinn\u00f6lliset sairaudet<\/strong>
<\/h3>\n\n\n\n

Polvilumpion sijoiltaanmeno eli patellaluksaatio<\/mark><\/h3>\n\n\n\n

L\u00e4hde: <\/span><\/em>Evidensia<\/em><\/a><\/p>\n\n\n\n

Polvilumpion sijoiltaanmeno eli patellaluksaatio on yleinen perinn\u00f6llinen ongelma pienikokoisilla koiraroduilla.<\/mark><\/p>\n\n\n\n

Oireet ja diagnoosi<\/mark><\/strong>
Patellaluksaatio on synnynn\u00e4inen, joka alkaa yleens\u00e4 oireilla vasta koiran ollessa vuoden ik\u00e4inen. Yleisin tilanne on se, ett\u00e4 lumpio menee ajoittain pois paikoiltaan ja koira oireilee jalkaa pomputtamalla, eli j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 askeleen tai askeleita v\u00e4list\u00e4. Patellaluksaation oireet voivat vaihdella huomattavasti eik\u00e4 lumpioluksaation vaikeusaste korreloi oireiden vakavuuteen. <\/mark><\/p>\n\n\n\n

Patellaluksaatio todetaan tunnustelemalla polven rakenteet. <\/mark>Virallisen patellalausunnon voivat antaa siihen koulutuksen saaneet el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rit.<\/strong> <\/mark>Kennelliiton hyv\u00e4ksym\u00e4t virallisia polvitutkimuksia tekev\u00e4t el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rit l\u00f6yd\u00e4t<\/mark> t\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/a> Kaikki polvilausunnot ovat voimassa vain kaksi vuotta ja vasta, kun koira t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kolme sek\u00e4 se k\u00e4y virallisessa polvitarkastuksessa, on lausunto lopullinen.<\/em> Siltikin tilanne voi el\u00e4\u00e4, vaikka virallista polvitarkastusta ei tarvitse uusia en\u00e4\u00e4 koiran t\u00e4ytetty\u00e4 3 vuotta.<\/p>\n\n\n\n

Lumpion sijoiltaanmeno voidaan tunnustelemalla luokitella nelj\u00e4\u00e4n eri vaikeusasteeseen:<\/mark><\/p>\n\n\n\n

Aste 0:<\/span><\/strong> Polvilumpio ei luksoidu (ei mene sijoiltaan).<\/span>
Aste 1:<\/span> <\/strong>Polvinivel on l\u00e4hes normaali. Polvilumpiota voidaan liikutella helpommin kuin normaalisti ja lumpio saadaan pois paikoiltaan mik\u00e4li polvea samalla ojennetaan. Lumpio saattaa menn\u00e4 pois sijoiltaan ajoittain, mutta se palautuu itsest\u00e4\u00e4n paikoilleen. Polvilumpion suoran siteen kiinnityskohta saattaa olla liev\u00e4sti kiertynyt.
Aste 2:<\/span><\/strong> Polvilumpio on tavallisesti paikoillaan raajan ollessa ojennettuna. Lumpio menee pois paikoiltaan polvea koukistettaessa tai kierrett\u00e4ess\u00e4 ja pysyy poissa telaurasta kunnes se asetetaan takaisin paikoilleen. S\u00e4\u00e4riluun yl\u00e4osa on kiertynyt jopa 30 astetta sis\u00e4\u00e4np\u00e4in.
Aste 3: <\/span><\/strong>Polvilumpio on yleens\u00e4 koko ajan pois paikoiltaan. Lumpio saadaan asetettua tilap\u00e4isesti paikoilleen. S\u00e4\u00e4riluun yl\u00e4osa on kiertynyt jopa 30\u201360 astetta.
Aste 4:<\/strong> <\/span>Polvilumpio on pysyv\u00e4sti sijoiltaan, eik\u00e4 se pysy telaurassa ilman leikkausta. S\u00e4\u00e4riluun yl\u00e4osa kiertynyt jopa 90 astetta.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4t\u00e4 lumpioluksaation luokitusta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n virallisissa polvitarkastuksissa. <\/p>\n\n\n\n

Periytyminen<\/mark><\/strong>
Patellaluksaatio on perinn\u00f6llinen ongelma ja sellaisia yksil\u00f6it\u00e4 ei pid\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jalostukseen. Joskus h\u00e4mmennyst\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 koira on virallisessa tutkimuksessa todettu patellaluksaation suhteen terveeksi (aste 0), mutta my\u00f6hemmin polvissa todetaan esimerkiksi 2 asteen lumpioluksaatio. T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin t\u00e4ysin mahdollista: lumpion sivusiteet voivat ajan my\u00f6t\u00e4 l\u00f6ysty\u00e4 takaraajojen rakennevirheiden seurauksena ja t\u00e4m\u00e4 johtaa lumpioluksaatioon. <\/p>\n\n\n\n

Patellaluksaation hoito<\/mark><\/strong>
Patellaluksaatiolle ei ole muuta hoitokeinoa kuin leikkaus. Leikkaushoito on aiheellista suorittaa kaikille koirille, joilla patellaluksaatio aiheuttaa oireita. Leikkaushoito voi olla kannattavaa my\u00f6s oireettomille koirille, koska lumpion sijoiltaanmeno altistaa lumpion nivelruston vaurioille ja eturistisiteen repe\u00e4m\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n

Leikkaushoidon ennuste on hyv\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Patellaluksaatiosta voit lukea lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s<\/mark> Kennelliiton sivuilta.<\/a>

<\/p>\n\n\n\n

Linssiluksaatio (PLL)<\/mark><\/h3>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/em><\/mark> El\u00e4inklinikka Hakamets\u00e4<\/em><\/a> ja<\/em><\/mark> Evidensia<\/em><\/a><\/p>\n\n\n\n

Linssiluksaatio eli lemmikin silm\u00e4n linssin sijoiltaanmeno johtuu linssin ripustins\u00e4ikeiden perinn\u00f6llisest\u00e4 heikkoudesta. Sairaus aiheuttaa linssin, eli myki\u00f6n ripustins\u00e4ikeiden katkeilemisen ja linssin irtoamisen. Sairaus on aina molemmissa silmiss\u00e4, mutta alkaa usein oireilla ensin toisessa ja vasta joidenkin kuukausien kuluttua toisessa.<\/mark><\/p>\n\n\n\n

Oireet ja diagnoosi<\/mark><\/strong>
Linssiluksaatio aiheuttaa silm\u00e4npaineen nousua ja aluksi nousu voi olla v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 sek\u00e4 ulosp\u00e4in oireetonta. Silm\u00e4npaineen nousu johtaa sokeutumiseen vaihtelevalla aikataululla. Linssin irtoamisvaiheessa paine voi nousta \u00e4kisti hyvin korkeaksi ja siihen liittyy voimakasta kipua. <\/mark>Valitettavan usein sairaus havaitaan vasta kun linssi irtoaa ja silm\u00e4npaine on hyvin korkea. Oireena on tuolloin silm\u00e4n sameus, silm\u00e4nvalkuaisen punotus, silm\u00e4n siristely, valoarkuus ja voimakas kipu.<\/p>\n\n\n\n

Linssiluksaatioon liittyy my\u00f6s lasiaisen rappeuma, jossa hyytel\u00f6m\u00e4inen lasiainen vesittyy ja alkaa liikkua normaalia enemm\u00e4n. Vesittynytt\u00e4 lasiaista voi liikkua silm\u00e4 etukammioon, etenkin jos ripustins\u00e4ikeit\u00e4 on jo katkeillut, ja t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy lasiaisjuosteena etukammiossa. Lasiaisen rappeuma voi aiheuttaa my\u00f6s verkkokalvon irtauman, joka on \u00e4killisesti sokeuttava tila.<\/mark><\/p>\n\n\n\n

Periytyminen<\/mark><\/strong>
Prim\u00e4\u00e4ri linssiluksaatio on perim\u00e4n aiheuttama vakava silm\u00e4sairaus, josta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n lyhennyst\u00e4 PLL. Jos et tied\u00e4 koirasi alttiudesta sairastua, kannattaa harkita geenitestin teett\u00e4mist\u00e4. Jos testituloksen perusteella, tai vanhempien tilan perusteella laskettuna, koirasi on PLL sairas tai kantaja, k\u00e4yt\u00e4 se sairauteen perehtyneell\u00e4 silm\u00e4el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rill\u00e4 tutkittavana ja hoidon suunnittelemiseksi. <\/p>\n\n\n\n

Geenitestin tulos – Ennuste<\/p>\n\n\n\n

PLL\/PLL<\/td>Sairas<\/td>Koiralla on kaksi kopiota viallisesta geenist\u00e4, eli se on homotsygootti PLL mutaation suhteen. Koira tulee sairastumaan linssiluksaatioon mit\u00e4 suurimmalla todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4. Koira siirt\u00e4\u00e4 viallisen geenin kaikille j\u00e4lkel\u00e4isilleen.<\/td><\/tr>
PLL\/n<\/td>Kantaja<\/td>Koiralla on yksi kopio terveest\u00e4 ja yksi sairaasta geenist\u00e4 eli se on heterotsygootti PLL mutaation suhteen. Koira siirt\u00e4\u00e4 j\u00e4lkel\u00e4iselleen joko sairaan tai terveen geenin 50%\/50% todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4.<\/td><\/tr>
n\/n<\/td>Terve<\/td>Koiralla ei ole PLL mutaatiota, eik\u00e4 se voi siirt\u00e4\u00e4 sairautta j\u00e4lkel\u00e4iselleen.<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Linssiluksaation hoito<\/mark><\/strong>
Lasiaisen rappeumaan ei tunneta hoitoa eik\u00e4 linssiluksaatio-sairautta osata parantaa. Linssiluksaatiota hoidetaan hallitsemalla silm\u00e4npainetta ja poistamalla irtoava linssi kirurgisesti. Useimmissa tapauksissa linssinpoistoleikkaus on paras vaihtoehto. Leikkauksessa linssin sis\u00e4lt\u00f6 poistetaan ultra\u00e4\u00e4nen avulla hajottamalla. Leikkauksen ennuste on paras sairauden alkuvaiheessa. Silloin silm\u00e4\u00e4n useimmiten voidaan my\u00f6s asettaa sis\u00e4isen rakenteen yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4 rengas sek\u00e4 keinomyki\u00f6, jolloin my\u00f6s taittokyky silm\u00e4ss\u00e4 s\u00e4ilyy ja n\u00e4\u00f6ntarkkuus on parempi.<\/p>\n\n\n\n

Kokonaan irronnut linssi poistetaan silm\u00e4st\u00e4 selv\u00e4sti suuremmasta haavasta kuin ultra\u00e4\u00e4nen avulla toteutetussa leikkauksessa. Ennuste n\u00e4\u00f6n palautumisesta ja sen s\u00e4ilymisest\u00e4 on sairauden t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa tehtyn\u00e4 huonompi. Nykyisin hoito pyrit\u00e4\u00e4n aina aloittamaan jo ennen linssin irtoamista.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n


Kilpirauhasen vajaatoiminta (CHG)<\/span><\/h3>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/em> Kennelliitto<\/span><\/em><\/a> ja <\/em> Evidensia<\/span><\/em><\/a><\/p>\n\n\n\n

Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) johtuu siit\u00e4, kun kilpirauhashormonia ei tuotu tarpeeksi. Kilpirauhasen vajaatoiminta on koiran yleisin sis\u00e4erityssairaus ja my\u00f6s muut sairaudet voivat aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa. Kilpirauhasen vajaatoimintaa esiintyy keskim\u00e4\u00e4rin 0,2 \u2013 0,4 % kaikista koirista, mutta joissakin roduissa esiintyminen on huomattavasti yleisemp\u00e4\u00e4. Kilpirauhasen vajaatoiminta on tavallisin 4-11 vuotiailla koirilla ja harvinainen alle 2-vuoden ik\u00e4isill\u00e4 koirilla.

Oireet ja diagnoosi<\/mark><\/strong>
Kliiniset oireet kehittyv\u00e4t, kun noin 75 % kilpirauhaskudoksesta on tuhoutunut, joten sairaus on voinut olla olemassa kuukausia tai vuosia ennen oireiden puhkeamista. Tavallisimpia oireita ovat v\u00e4symys, painonnousu ja huonontunut turkin laatu.<\/p>\n\n\n\n

Diagnoosin varmistaminen voi olla haasteellista, ellei koiralla ole selkeit\u00e4 sairauteen liittyvi\u00e4 oireita. Kilpirauhasarvot tarkistetaan verin\u00e4ytteest\u00e4, mutta moni muukin sairaus voi laskea kilpirauhasarvoja. Usein t\u00e4ytyy sulkea pois muita sairauksia, jotka voivat aiheuttaa samanlaisia oireita.<\/p>\n\n\n\n

Periytyminen<\/mark><\/strong>
Kilpirauhasen vajaatoiminta on autoimmuunisairaus, jolla on geneettist\u00e4 taustaa. Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavaa koiraa ei saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jalostukseen.<\/p>\n\n\n\n

Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito<\/mark><\/strong>
Kilpirauhasen vajaatoimintaa ei voi parantaa, mutta sairaus on hoidettavissa l\u00e4\u00e4kityksell\u00e4. Koiralle m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n synteettist\u00e4 kilpirauhashormonia, joka nostaa kilpirauhashormonin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 veress\u00e4. Suurin osa koirista vastaa hoitoon hyvin, mutta l\u00e4\u00e4kitys on elinik\u00e4inen ja vaatii s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 kontrolleja el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rill\u00e4.
<\/p>\n\n\n\n


<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Muut perinn\u00f6lliset sairaudet<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Syringomyelia \/ Chiari <\/h3>\n\n\n\n

L\u00e4hde: Kennelliitto<\/a><\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Chiari \u2013tyyppinen ep\u00e4muodostuma (CM) tarkoittaa aivojen takakuopan suhteellista ahtautta (aivojen takakuopan tilavuus on siis suhteellisesti liian pieni sen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n aivokudoksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n n\u00e4hden), mink\u00e4 seurauksena pikkuaivot ja usein my\u00f6s aivorunko tyr\u00e4ytyv\u00e4t taaksep\u00e4in kallon isoon aukkoon (foramen magnumiin) tai sen l\u00e4pi.<\/p>\n\n\n\n

Syringomyelia (SM) tarkoittaa nesteent\u00e4yteisten onteloiden muodostumista selk\u00e4ytimeen aivoselk\u00e4ydinnesteen ep\u00e4normaalin liikkumisen seurauksena. T\u00e4rkein syringomyelialle altistava tekij\u00e4 on Chiari \u2013tyyppinen ep\u00e4muodostuma.<\/p>\n\n\n\n

Oireet ja diagnoosi<\/strong>
Ensimm\u00e4iset oireet havaitaan yleens\u00e4 6kk \u2013 6 vuoden i\u00e4ss\u00e4. Koira voi kuitenkin olla mink\u00e4 ik\u00e4inen tahansa oireiden alkaessa. Koirat, joilla on vakavimmat muutokset, alkavat yleens\u00e4 oireilla alle 2-vuotiaana. Oireilun eteneminen vaihtelee: oireet etenev\u00e4t toisilla hitaasti tai eiv\u00e4t ollenkaan ja toisilla taas vakava kipu ja neurologiset puutokset kehittyv\u00e4t nopeasti muutamassa kuukaudessa. Kipu on yleisin oire, mutta oireita voivat olla my\u00f6s:
– skolioosi
– n\u00e4k\u00f6h\u00e4iri\u00f6t
– silmien valonarkuus
– p\u00e4\u00e4n \/ kaulan raapiminen
– p\u00e4\u00e4n hankaaminen maata tai esineit\u00e4 vasten
– p\u00e4\u00e4n painaminen \/ puskeminen ihmist\u00e4 tai esineit\u00e4 vasten
– p\u00e4\u00e4n nopea ravistelu (erityisesti kiihtyneen\u00e4)
– pakko-oireet, kuten h\u00e4nn\u00e4n jahtaaminen
– koira \u00e4\u00e4ntelee tai vingahtaa vaihtaessaan asentoa
– voimakas arkuus tai pelkoreaktiot esimerkiksi vieraita ihmisi\u00e4 kohtaan
– kiihtyess\u00e4 koiran k\u00e4yt\u00f6s voi menn\u00e4 ns. yli (ilmenee esimerkiksi kiljumisena, puremisena ym.) ja koiran voi olla vaikea hallita k\u00e4yt\u00f6st\u00e4\u00e4n sek\u00e4 rauhoittua
– etu- ja takajalkojen koordinaatioh\u00e4iri\u00f6 ja heikkous (horjahtelu, huojuminen, raajan pett\u00e4minen)
– poissaolo \/ epileptiset kohtaukset
– kallonpohjan lihasten kireys ja niskan j\u00e4ykkyys
– muut hermokipuoireet<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Diagnoosi voidaan varmistaa vain magneettikuvauksella.<\/p>\n\n\n\n

Periytyminen<\/strong>
Syringomyelia on periytyv\u00e4 sairaus ja diagnoosin saaneita ei saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jalostuksessa. <\/p>\n\n\n\n

Syringomyelian \/ Chiarin hoito<\/strong>
Hoitona ensisijaisesti t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 l\u00e4\u00e4kehoito (yhdistelm\u00e4hoito, jolla sek\u00e4 alennetaan aivoselk\u00e4ydinnesteen tuotantoa ett\u00e4 kipul\u00e4\u00e4kitys). Lis\u00e4ksi kirurginen hoito on mahdollinen. Syringomyelia on kuitenkin etenev\u00e4 sairaus, joten l\u00e4\u00e4kehoidolla ei aina ole vastetta koiranarvoiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n


<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Muut sairaudet<\/strong>
<\/h3>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Trakeakollapsi<\/h3>\n\n\n\n

L\u00e4hde: Firstvet<\/a><\/em><\/p>\n\n\n\n

Trakeakollapsissa koiran henkitorven rakenne on heikentynyt tai kaventunut, mik\u00e4 aiheuttaa hengitysvaikeuksia ja ysk\u00e4\u00e4. Trakeakollapsia esiintyy enimm\u00e4kseen pienten rotujen vanhemmilla yksil\u00f6ill\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Oireet ja diagnoosi<\/strong>
Oireet ilmenev\u00e4t usein koiran vet\u00e4ess\u00e4 hihnassa tai innostuessa. Ysk\u00e4\u00e4 voi esiinty\u00e4 muissakin tilanteissa, kuten leikkiess\u00e4, rasituksessa tai sy\u00f6misen ja juomisen yhteydess\u00e4. My\u00f6s nukkuessa koira saattaa alkaa yskim\u00e4\u00e4n, jos asento on huono ja painaa henkitorvea. Ysk\u00e4 voi olla voimakasta, ja joissain tapauksissa pienentynyt tilavuus henkitorvessa voi johtaa vakaviin hengitysvaikeuksiin. Ysk\u00e4 on kuivaa ja muistuttaa hanhen t\u00f6r\u00e4hdyksi\u00e4.

Trakeakollapsin pystyy varmistamaan helpoiten ja nopeiten rtg-kuvista, joista ilmenee henkitorven mahdollinen ahtauma ja trakeakollapsin vakavuus. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Periytyminen<\/strong>
Trakeakollapsin periytymisest\u00e4 ei ole tutkittua tietoa juurikaan saatavilla. On viitteit\u00e4, ett\u00e4 koiran heikko rakenne saattaa olla yhteydess\u00e4 my\u00f6s trakeakollapsin syntyvyyteen. <\/p>\n\n\n\n

Trakeakollapsin hoito<\/strong>
Hoito riippuu trakeakollapsin vakavuudesta. Usein aloitetaan miettim\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 miten koiran el\u00e4m\u00e4\u00e4 voidaan helpottaa esimerkiksi vaihtamalla kaulapanta valjaisiin, pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 koira normaalipainoisena ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yskitt\u00e4vi\u00e4 aineita ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, kuten savua. Vakavissa tapauksissa koira voi tarvita leikkauksen, jossa henkitorven rustorenkaat korvataan synteettisill\u00e4 renkailla. <\/p>\n\n\n\n

Trakeakollapsi on krooninen sairaus, joka yleens\u00e4 pahenee i\u00e4n my\u00f6t\u00e4, mutta ennuste vaihtelee koirasta toiseen. Osa koirista voi hyvin ilman hoitoa, kun taas toiset voivat saada voimakkaita oireita eiv\u00e4tk\u00e4 aina saa apua saatavilla olevasta hoidosta. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Amerikank\u00e4\u00e4pi\u00f6kettuterriereill\u00e4 esiintyy jonkin verran autoimmuunisairauksia, atopiaa ja allergioita, suolisto-ongelmia sek\u00e4 purentavirheit\u00e4 ja hammaspuutoksia. Lis\u00e4\u00e4 amerikank\u00e4\u00e4pi\u00f6kettuterriereiden hampaista voit lukea t\u00e4\u00e4lt\u00e4. Yleisesti ottaen amerikank\u00e4\u00e4pi\u00f6kettuterrieri on kuitenkin terve rotu. Yksitt\u00e4isi\u00e4 tapauksia saattaa olla, mutta tarkkaa tilastotietoa rodun terveydest\u00e4 ei viel\u00e4 ole saatavilla, kun koirien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on Suomessa varsin pieni. Mik\u00e4li omistat amerikank\u00e4\u00e4pi\u00f6kettuterrierin, niin olisimme kiitollisia vastauksestasi rodun terveys- […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"class_list":["post-151","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/xn--amerikankpikettuterrieri-ybca20c.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/151","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/xn--amerikankpikettuterrieri-ybca20c.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/xn--amerikankpikettuterrieri-ybca20c.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/xn--amerikankpikettuterrieri-ybca20c.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/xn--amerikankpikettuterrieri-ybca20c.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=151"}],"version-history":[{"count":114,"href":"https:\/\/xn--amerikankpikettuterrieri-ybca20c.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/151\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1332,"href":"https:\/\/xn--amerikankpikettuterrieri-ybca20c.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/151\/revisions\/1332"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/xn--amerikankpikettuterrieri-ybca20c.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=151"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}